Suojaudu epäpuhtauksilta

Suojaudu epäpuhtauksilta

Detoksikaatio eli myrkyttömäksi muuttuminen on luonnollinen tapahtumaketju. Se on jatkuvasti käynnissä kehossasi, joka hetki päivin ja öin, kun elimistö poistaa tarpeettomia aineita. Niihin kuuluvat elimistön itsensä tuottama, aineenvaihdunnassa erittyvä kuona sekä hengitysilman, ravinnon tai juomaveden mukana kehoon kulkeutuneet haitalliset aineet.

Hengitysilman osalta

Älä kävele tai pyöräile vilkkaan liikenteen päästöissä, vaan etsi rauhallisempi väylä aina kun voit. Mikäli kävelet ja pyöräilet paljon, käytä hengityssuojaa.

Ravinnon osalta

Pyri aina ostamaan puhtaita, luonnonmukaisesti tuotettuja ruoka-aineita. Tämä koskee myös lihaa, siipikarjaa ja meijerituotteita.

Syö avomeren kalaa, kuten turskaa, lohta, merianturaa, kampelaa ja koljaa, joiden elinympäristöä eivät todennäköisesti vaivaa teollisuusmyrkyt ja raskasmetalliesiintymät.

Suosi luonnosta pyydettyjä kaloja äläkä käytä viljeltyjä kalalajeja, koska niille on saatettu antaa antibiootteja kasvatusoloissa. Toisille lajeille, kuten kirjolohille, on usein syötetty väriainetta, jotta liha näyttäisi heleänpunaiselta.

Vältä pitkälle jalostettuja valmisruokia, joihin kuuluu purkitettu, kuivattu, savustettu ja pakattu tai lämmitettäväksi tarkoitettu einesruoka.

Vältä liha- ja kalajalosteita. Esimerkiksi kinkun ja pekonin säilönnässä käytetään yleisesti nitraatteja ja nitriittiä. Näiden kemikaalien E — pitoisuuksia eri ravintoaineissa tarkkaillaan jatkuvasti ja niiden käyttö on kritiikin kohteena. Seuraavilla pakkausmerkinnöillä varustettuja tuotteita on parasta syödä mahdollisimman pieniä annoksia:

E249 — kaliumnitriitti
E252 — kaliumnitraatti
E250 — natriumnitriitti
E251 — natriumnitraatti

Pese hedelmät ja vihannekset ennen syöntiä. Vältä ostamasta vihanneksia ja hedelmiä tai marjoja tien varren avonaisista myyntikojuista. Poista lehtivihannesten ulommaiset lehdet. Kuori vahattu kuorikerros pois hedelmistä ja pese sitten kätesi lämpimällä saippuavedellä.

Juomaveden osalta

On hyvä kaikissa tilanteissa juoksuttaa kylmää vettä pari minuuttia, kunnes se on varmasti raikasta.

Älä juo vettä kuumavesihanasta. On tavallinen kuuma vesijohtovesi varastoitua ja joutuu seisomaan säiliöissä, jotka voivat olla eri tavoin saastuneita pölyn, ruosteen, hyönteisten tai eläinten jätösten johdosta.

Käytä suodatinta juomavesihanassa poistaaksesi vähäisetkin kemikaalit, metallit ja muut epäpuhtaudet vedestä.

Vedensuodattimia löytyy monenlaisia verrattain edullisista kalliisiin mutta tehokkaisiin, usein vesijohtoihin sisäänrakennettuihin laitteisiin. Selvitä tarkoin laitteen käyttötarve ennen kuin ryhdyt hankintoihin. Vaihda aina suodatin säännöllisin väliajoin, ainakin kerran kuussa tavallisimpien laitteiden kohdalla. Roskasta täyttyneet suodattimet voivat saastuttaa veden.

Asiantuntijat neuvovat ostamaan vettä lasipulloissa, sillä bakteerit lisääntyvät nopeammin muovipullotteissa. Juo avattu pullo heti tai päivän kuluessa.

Tiedustele paikalliselta vesilaitokselta, millainen oman juomavetesi koostumus on, ja täyttääkö se turvallisuusvaatimukset.

Kotioloissa

Tuuleta säännöllisin väliajoin asuntosi, myös talvella.

Pidä sisätiloissa runsaasti viherkasveja, erityisesti sellaisia lajeja, joiden tiedetään suodattavan ilmasta myrkyllisiä kaasuja, kuten formaldehydia. Hyödyllisiä kasveja ovat krysanteemit, rönsyliljat, traakkipuut eli lohikäärmepuut (Dracaena), fiikukset, viirivehkat (Spathiphyllum), palmukasvit Chamaedorea, aloe vera.

Tutkimuksessa havaittiin, että huonekasvit pystyvät poistamaan huoneilmasta myrkyllisiä kemikaaleja, kuten formaldehydia, bentseeniä, trikloorietyleenia ja ammoniakkia. Näiden tulosten pohjalta on sittemmin tutkittu yli 50 huonekasvin kykyä poistaa haitallisia aineksia hengitysilmasta:

ARECAPALMU (CHRYSALIDOCARPUS LUTESCENS)
LADYPALMU (RHAPIS EXCELSA)
BAMBUPALMU (CHAMAEDOREA SEIFRIZII)
KUMIPUU (FICUS ELASTICA «ROBUSTA»)
SUPPUTRAAKKIPUU «JANET CRAIG» (DRACAENA DEREMENSIS)
MURATTI (HEDERA HELIX)
KÄÄPIÖTAATELIPALMU (PHOENIX ROEBELENII)
FIIKUS «ALII» (FICUS MACLEILANDII «ALII»)

Huolla säännöllisin väliajoin kaasuliedet ja muut laitteet. Näin vältät myrkyllisten hiilimonoksidipäästöjen vaaran.

Vältä synteettisten kangaslaatujen käyttöä sisustuksessa tai vaatetuksessa. Suosi luonnonkuituja, kuten puuvillaa, pellavaa ja villaa.

Älä yhdistele erilaisia puhdistusaineita, esimerkiksi valkaisu- ja desinfiointiaineita toisiinsa. Voi tuottaa äärimmäisen myrkyllisiä höyryjä hengitysilmaan.

Pyri valitsemaan luonnonmukaisia puhdistusaineita tavanomaisten kaupallisten valmisteiden sijasta.

Luonnonmukaisia puhdistusaineita

Puhdista ikkunat, peilit ja laatat etikkavedellä. Yhdistä saman verran vettä ja väkiviinaetikkaa. Kaada seos suihkepulloon, suihkuta ja pyyhi nukkaamattomalla pyyhkeellä tai kankaanpalalla.

Poista kalkkitahrat emalipintaisista kylpyammeista hankaamalla tahrakohtia sitruunanpuolikkaalla ja suolalla.

Poista kalkkirenkaat kattiloista seuraavasti: kaada saman verran lämmintä vettä ja etikkaa astiaan, kiehauta, ota liedeltä ja jätä seisomaan yön yli. Tyhjennä ja huuhdo hyvin seuraavana päivänä. Täytä astia uudelleen vedellä, kiehauta ja heitä vesi pois ennen käyttöä.

Käytä pesualtaiden ja WC istuinten desinfiointiin hopeavettä tai eteeristä teepuuöljyä.
Käytä sitruunamehua (sitruunahappoa) joko sellaisenaan tai vedellä laimennettuna tummuneitten metalliesineiden puhdistukseen.

Poista tahrat astioista ja leikkuulaudoista hankaamalla niitä soodalla tai suolalla.

Irrota lika matoista suolalla ja sitruunamehulla ja harjaa sitten tahrakohtaa voimakkaasti.

Perunoiden keitinvedellä voit puhdistaa hopeat.

Käytä huuhteluaineena suolaa.

Miten suojaudut sisäisesti

Käytä vapaita radikaaleilta suojaavia antioksidanttivalmisteita, kuten C- ja E- vitamiinia, beetakaroteenia, sinkkiä ja seleeniä.

Mikäli tupakoit, koeta lopettaa tai vähentää sitä. Tupakansavu on pahimpia vapaiden radikaalien tuottajia elimistössä. Tupakka vie myös C-vitamiinilta tehoa.

Suojaudu auringolta. Auringonsäteet edistävä vapaiden radikaalien syntyä elimistössä. Käytä aina aurinkosuojavoidetta, vieläpä talvikuukausinakin ulkoillessa ja hiihtäessä.

Vältä stressiä harrastamalla säännöllistä liikuntaa ja nukkumalla riittävästi. Pyri myös sovittamaan päivärytmiisi rentouttavia harjoituksia, esimerkiksi joogaa ja meditaatiota.

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *